Paras aika matkustaa Italiaan
Kevät, kesä, syksy vai talvi? Kerron miltä Ligurian Riviera tuntuu eri vuodenaikoina.

Tervetuloa kurkistamaan päiväkirjaani, jossa myös pieniä salaisuuksiakin joskus saattaa paljastua.
Multa kysytään melko usein milloin on paras aika matkustaa Italiaan. Toki mun mielestä paras aika on nyt, huomenna ja aina, mutta yleensä vastaan, että kevät tai alkusyksy. Oikeasti vastaus riippuu kuitenkin siitä, mitä Italialta haluat. Mun omat kokemukset ovat pääosin Pohjois-Italiasta, lähinnä Ligurian Rivieralta ja Milanosta, joten kirjoitan niistä. Niistä voin puhua kaikkein varmimmin.
Liguriassa kevät tulee aikaisin. Kun Suomessa on vielä lunta, Rivieralla kukat alkavat jo kukkia. Kevään edetessä rantaravintolat avaavat taas ovensa, ja ihmiset istuvat ulkona kasvot aurinkoa kohti. Osa ravintoloista on auki ympäri vuoden, ja talvella niissä näkyy enimmäkseen paikallisia ystäväporukoita ja perheitä. Pääsiäisen aikaan italialaiset lähtevät itsekin liikkeelle, ja Portofinon alueella sen ainakin huomaa.
Vietän kesäkausia Santa Margheritassa, ja kesällä siellä on ihan oma rytminsä. Aamulla meri on tyyni, ja kylä on vielä ihanan hiljainen. Aamuihmisenä herään aikaisin ja lähden hitaalle aamukävelylle rannalle, joko koiran kanssa tai ilman. Siellä juon päivän ensimmäisen cappuccinon kahvilan terassilla ja katselen, kun kaupunki herää. Yksi lempiasioistani on katsella ohikulkevia ihmisiä omassa rauhassani ja miettiä, mihin kukakin mahtaa olla menossa. Onko heillä kiire, vai kulkevatko he hitaasti?
Aamupäivällä on jo tosi vilkasta, kunnes iltapäivän kuumimpina tunteina kadut vähän hiljenevät. Illalla koko kaupunki on taas ulkona, ja kylä on elossa ja äänekäs. Kahvilat, ravintolat ja rantakivet ovat täynnä ihmisiä, jotka nauttivat elämästä yhdessä. Ilma on lämmin, seura on hyvää, ja ruoka ja juoma maistuvat.
Elokuu on oma lukunsa. Ferragoston aikaan italialaiset lomailevat itse, rannat ovat täynnä ja aurinkotuolit varattu päiviä etukäteen. Silloin on todella äänekästä ja ruuhkaista, mutta se on myös kaikkein italialaisinta kesää. Jos kaipaat rauhallista Italian lomaa, elokuu ei ole oikea kuukausi.
Syyskuussa asiat taas muuttuvat. Meri on vielä lämmin, mutta ihmisiä on vähemmän, ja paikalliset saavat kaupunkinsa takaisin. Moni heistä pitää tätä vuoden parhaana aikana, ja ymmärrän miksi.
Lokakuun alussa meri on Rivieralla lämpimämpi kuin toukokuussa, kun kesän lämmittämä vesi viilenee hitaasti. Siksi syysuinti tuntuu ihanalta pieneltä ylellisyydeltä. Hotellien hinnat ovat laskeneet.
Joulun aika on tosi kaunista, ja italialaiset kaupungit ja kylät panostavat yleensä kunnolla joulutunnelmaan. Kadut valaistaan, joulutorit pystytetään, ja kylän keskustaan tuodaan usein jonkinnäköinen joulukuusi. Lapsille ja aikuisille järjestetään monenlaisia tapahtumia.
Talvella, etenkin tammi- ja helmikuussa, Rivieralla voi olla todella sateista ja koleaa. Pakkasen puolelle mennään harvoin, mutta lämpimät ja vedenkestävät vaatteet kannattaa ottaa mukaan. Italialaiset eivät tosin lähde sateella ulos, ellei ole ihan pakko, ja sovittujakin menoja perutaan herkästi. Talojen eristys ja lämmitys eivät ole samaa tasoa kuin Suomessa, joten sisällä voi olla melko kylmä. Varsinkin kivilattioiden takia kannattaa varautua paksuilla tohveleilla ja hyvällä aluskerrastolla.
Jos mun olisi ihan pakko valita vain yksi kuukausi, se olisi ehkä huhtikuu. Silloin pääsee kokemaan aitoa italialaista arkea, ilmat voivat olla täydellisen lämpimät mutta eivät vielä kuumat, hinnat ovat vielä matalalla eikä ruuhkia ole niin paljon. Paikalliset ovat talven jälkeen saaneet levätä ja valmistautua uuteen kauteen. Toisaalta itse matkustan Italiaan mielelläni mihin vuodenaikaan tahansa, jopa siihen kuumimpaan kesäaikaan tai sateisimpaan talviaikaan.
Psst: sateisena talvipäivänä istuisin vaikka tunteja baarin terassilla paksun viltin alla kuuman Calimeron kanssa ja katselisin, kun sade huuhtoo rantakadut tyhjiksi. Se rauhoittaa. Voi unohtaa elektroniikan olemassaolon ja keskittyä reflektoimaan elämää ja omia ajatuksiaan. Sen jälkeen on kiva mennä kotiin valmistamaan lämmittävää ja mausteista minestrone verde -keittoa ja hakea kotimatkan varrelta lähileipomosta La Bottega del Pane di Noufalista tuoretta leipää mukaan, jota voi ihanasti keittoon dippailla.
Ci vediamo!

